Kuntouttava työtoiminta päättyy – Mitä se merkitsee asiakkaalle?
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta kumotaan vuoden 2027 alusta alkaen nykymuodossaan. Ilmoille on heitetty ajatus työikäisten toimintakykyä ja osallisuutta edistävästä palvelusta. Näin marraskuun puolella mitään tarkkaa tietoa kyseisestä uudesta palvelumuodosta ei ole tullut ja se lisää epävarmuutta työntekijöiden ja ennen kaikkea asiakkaiden keskuudessa.
”Nyt on epävarma olo ja huolettaa, mitä jatkossa tapahtuu. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saisi päättää. Toivottavasti tilalle tulee jotain samantyyppistä palvelua.”
Lain kumoaminen ei ole vain hallinnollinen uudistus vaan se koskettaa vahvasti monen ihmisen jokapäiväistä elämää, uudelleen opittuja rutiineja ja turvallisuudentunnetta. Kuntouttava työtoiminta on asiakkaille huomattavasti enemmän kuin vain työllisyyttä edistävä palvelu, tietty määrä tunteja viikossa tai enemmän rahaa työttömän arjessa. Se on arjen rytmittäjä, syy poistua kotoa, mielekästä tekemistä päivään ja turvallinen yhteisö, jossa tulla kohdatuksi omana itsenään.
Kun tuttu arki katkeaa
Kun kuntouttava työtoiminta päättyy, näkyy se ensimmäisenä asiakkaan arjessa päivittäisen ja viikoittaisen rutiinin katkeamisena. Työtoiminnassa rakennettu arjen rytmi on saattanut vaatia viikkojen, kuukausien tai joskus jopa vuosienkin työtä. Parhaimmillaan toimintaan osallistuminen on korjannut unirytmiä, luonut uusia sosiaalisia kontakteja sekä tarjonnut osallisuuden ja merkityksellisyyden tunteita. Asiakas on kokenut ylpeyttä siitä mitä on saanut aikaan ja on tyytyväinen nähdessään oman työpanoksensa tuoman arvon muulle työyhteisölle.
”Aiemmin valvoin yöt ja nukuin päivät. Nyt olen saanut käännettyä rytmin takaisin, joten töiden hakeminen on helpompaa.”
Lain kumoamisen ja palvelumuutosten keskellä vaarana on, että asiakkaat jäävät tyhjän päälle ilman selkeää korvaavaa palvelua tai jatkopolkua. Kun tuttu paikka ja toiminta päättyvät, päivään tulee yhtäkkiä tunteja, joille ei ole valmista sisältöä. Rytmin rikkoutuminen, vuorokausirytmin kääntyminen ja kotoa lähtemisen kynnyksen nouseminen uhkaavat pyyhkiä pois jo saavutettua edistystä ja arjen hallintaa. Mahdollinen uuteen palveluun siirtyminen ja työskentely uusien työntekijöiden kanssa saa asiakkaan kokemaan, että joutuu aloittamaan kaiken alusta. Täytyy tutustua uusiin ihmisiin, luoda uudet luottamussuhteet ja käydä jälleen kerran oma tarina läpi saadakseen oikeanlaista tukea. Tuttu ja turvallinen yhteisö on poissa.
Kun yhteisö ja vertaistuki katoaa
Toinen ja kenties kipeämpi vaikutus liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen ja juuri tutun yhteisön katoamiseen. Harjulan kaltaisessa setlementtiympäristössä kuntouttava työtoiminta on tarjonnut matalan kynnyksen yhteisön, jossa on jaettu työtehtävien lisäksi arjen ilot ja surut. Ryhmän tuki, ohjaajan aito kohtaaminen ja toisten samassa tilanteessa olevien vertaistuki muodostavat ihmiselle elintärkeän sosiaalisen turvaverkon.
”Ohjaajat ovat se syy, miksi täällä jaksetaan käydä. Heiltä saa hyvää energiaa huumorin kautta. Saa olla myös huono päivä ja välillä kotiin lähtiessä se ei olekaan enää huono päivä.”
Kun laki kumoaa palvelun ja toimintajakso päättyy, tämä yhteisöllinen suojaverkko saattaa kadota ympäriltä nopeasti. Asiakkaalla ei ole enää sitä tuttua ohjaaja ja ryhmää, jolta on saanut tukea arjessa selviytymiseen. Yksinäisyys hiipii arkeen helposti, ellei korvaavia sosiaalisia kontakteja, järjestötoimintaa tai muita avoimia kohtaamispaikkoja ole rakennettu ajoissa tilalle.
”Ryhmässä on hyvä vertaistuki ja täällä uskaltaa itsekin avautua, koska omista asioista puhuminen ei ole itsestään selvää. Ei tarvitse olla itsekseen, kun on seuraa.”
Harjulassa ei tarvitse esittää mitään tai olla tietynlainen. Jokainen saa olla oma itsensä ja tulla toimintaan omana itsenään. Kuntouttavassa työtoiminnassa vertaistuki on tärkeässä asemassa. Yksin olemisen tilalle toiminta on tuonut sosiaalisia kontakteja ja juttelukavereita, uusia ystävyyssuhteitakin on muodostunut. Turvallisessa porukassa uskaltaa puhua myös niistä asioista, joita on muuten vaikea jakaa. Toiminnassa kohtaa ihmisiä, joilla on samankaltaisia haasteita kuin itsellä. Asiakas huomaa, ettei olekaan omien haasteiden kanssa yksin vaan on muitakin samassa tilanteessa olevia.
Ketään ei saa jättää tyhjän päälle
On tärkeää muistaa, että lakipykälien ja palvelujärjestelmien muuttuessakin ihmisen tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja tarpeelliseksi säilyy ennallaan. Kuntouttavan työtoiminnan aikana opitut taidot, saavutettu edistys ja vahvistunut itsetunto ovat asiakkaan omia ja itsensä saavuttamia. Ne ovat niitä asioita, jotka vievät elämässä eteenpäin, synnyttävät uskon ja toivon tulevasta sekä ajatuksen työelämään tai opintoihin paluusta. Näitä asioita tulee edelleen edistää työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden keskuudessa. Niiden avulla ihmiset pääsevät elämässään eteenpäin. Se, ettei välitön tulos ole työllistyminen tai koulutukseen suuntautuminen, ei tarkoita, etteikö tuloksia olisi saatu aikaiseksi. Se mikä toisen ihmisen kohdalla tuntuu pieneltä voi toiselle ihmiselle olla erittäin suuri askel elämässä.
”Tästä on ollut valtavasti hyötyä. Tämä on hyvä matalan kynnyksen juttu, johon on voinut tulla omana itsenään. Hyvä ilmapiiri, jonne on kiva tulla ja josta saa positiivisuutta arkeen.”
Harjulan Setlementissä näemme jokaisen ihmisen arvon riippumatta siitä, mikä hänen lähtökohtansa on ollut. Kuntouttavan työtoiminnan päättyminen on suuri taitekohta. Se vaatii asiakkaalta rohkeutta uuden edessä, mutta ennen kaikkea se vaatii meiltä järjestöiltä, yhteisöiltä ja ammattilaisilta sitä, että pidämme huolta arjen jatkuvuudesta. Jokainen ansaitsee arjen, jossa säilyvät rytmi, ihmiset ja toivo tulevaisuudesta.
Teksti: Kaarina Hartikainen, sosiaaliohjaaja
Lainaukset: Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
