Vapaa sivistystyö työllisyyden siltana – Päijät-Hämeen alkukartoitus osoittaa vahvan tahtotilan ja tarpeen pysyville rakenteille
Elokuussa 2026 käynnistynyt VOIMA – Vapaa sivistystyö oppimisen ja työllistymisen mahdollistajana (ESR+ 2026–2028) -ryhmähanke tarttuu ajankohtaiseen kysymykseen: miten vapaan sivistystyön monipuolinen osaaminen saadaan entistä vahvemmin työttömien työnhakijoiden tueksi?
Viiden toimijan yhteisessä VOIMA-hankkeessa rakennetaan siltaa vapaan sivistystyön (VST) oppilaitosten ja työllisyysalueiden välille. Työtä tehdään työttömän työnhakijan tulevaisuuden koulutuspalveluiden ja niihin ohjautumisen edistämiseksi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Turun, Rovaniemen ja Lahden seuduilla heinäkuuhun 2028 saakka. Päijät-Hämeessä työtä luotsaa Harjulan Setlementti ry. Hanketta hallinnoi Auralan Setlementti ry ja muina osatoteuttajina toimivat Paasikivi-opisto ry, Rovalan Setlementti ry ja Opintokeskus Sivis
Alkukartoitus paljasti vahvan tahtotilan ja selkeät kehityskohteet
Heti hankkeen alkumetreillä, loka–marraskuussa 2026, Päijät-Hämeen ja Lahden työllisyysalueilla toimiville vapaan sivistystyön oppilaitoksille (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset) toteutettiin laaja lähtötilannekysely VST- oppilaitosten ja työllisyysalueiden yhteistyöstä, jatkuvasta oppimisesta, työllistymisen tukemisesta sekä edellisiin teemoihin liittyvistä odotuksista ja toiveista. Kyselyyn vastasi peräti 88,8 prosenttia alueen toimijoista. Tulokset antavat erinomaisen tilannekuvan siitä, mistä alueilla lähdetään liikkeelle.
Oppilaitosten välinen yhteistyö on osin tuttua, mutta se kaipaa syventämistä
Kaikki kyselyyn vastanneet oppilaitokset tekevät jo nyt jonkinlaista yhteistyötä ainakin joidenkin oppilaitosten kanssa. Vapaan sivistystyön monimuotoisuus vaikuttaa varmasti osin siihen, että yhteistyö on erilaista ja eri tasoista eri oppilaitosmuotojen välillä. Yhteiset tapaamiset ja verkostot sekä rehtorien välinen viestintä ovat vakiintuneita, ja peräti 75 prosenttia on mukana yhteisissä hankkeissa. Sen sijaan koulutusten yhteinen suunnittelu, alueen koulutustarjonnan yhteinen kehittäminen sekä alueen yhteiset tapahtumat tai jalkautuva toiminta ovat vielä harvinaisempia. Kun yhteistyötä on tehty, niin hyödyiksi on koettu: verkostotapaamisten mahdollistama vuoropuhelu ja ymmärryksen laajentuminen, vaikuttamistyö yhteisenä rintamana, yhteiset hankkeet ja koulutukset, vertaistuki ja osaamisen kehittäminen, näkyvyyden ja tunnettuuden edistäminen sekä kohderyhmien tavoittaminen. Yhteistyön tiivistäminen entisestään nähdään alueella selkeänä kehityssuuntana.
Yhteistyö työllisyyspalveluiden kanssa kaipaa suunnitelmallisuutta ja pysyviä rakenteita
Puolet vastaajista tekee työllisyysalueiden kanssa yhteistyötä säännöllisesti tai tiiviisti, mutta toisella puolikkaalla yhteistyö on satunnaista tai sitä ei ole lainkaan. Merkittävä haaste on rakenteiden puute: puolella oppilaitoksista ei ole nimettyä yhteyshenkilöä puolin tai toisin. Vaikka yhteisiä verkostotapaamisia järjestetään ja asiakkaita ohjataan koulutuksiin, koulutusten yhteinen suunnittelu ja palvelu- tai opintosetelien hyödyntäminen on vielä vähäistä.
Työllisyysalueyhteistyötä haluttaisiin kehittää erityisesti suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin, asiakasohjauksen ja tuen sekä avoimuuden ja alueellisten tavoitteiden osalta. Erityisesti kaivataan VST:n potentiaalin hyödyntämistä haastavassa resurssitilanteessa, koulutuspalvelujen yhteistä suunnittelua, työnhakijoiden ohjaamista koulutuksiin, sujuvaa tiedotusta sekä työttömän työnhakijan rahallista tukea koulutuksiin osallistumiselle. Yhteinen vuoropuhelu sekä yhteisten tavoitteiden kirkastaminen ja paikallisten tarpeiden huomiointi nähdään yhteistyön perustana.
Vahva valmius kehittää uutta – taloudelliset esteet ratkaistava
Kyselyn rohkaisevin viesti on oppilaitosten erittäin korkea valmius kehittää työllistymistä tukevia koulutuksia alueen tarpeisiin. Peräti 75 prosenttia oppilaitosten ylläpitäjistä suhtautuu myönteisesti roolin vahvistamiseen jatkuvan oppimisen ja työttömien työnhakijoiden osaamisen kehittämisen tukena.
Kyselyyn vastanneet oppilaitokset näkevät, että vapaalla sivistystyöllä olisi paljon potentiaalia kehittää joustavasti uusia ja tarpeellisia koulutuspalveluja työttömille työnhakijoille, kunhan sillä on riittävät resurssit asia toteuttamiseksi. VST-oppilaitosten nykyisessä tarjonnassa korostuvat: hyvinvoinnin, osallisuuden ja työkyvyn edistäminen, osaamisperusteisten ja kansalaistaitokurssien toteuttaminen, yrittäjyysosaamisen kehittäminen, kielikoulutukset ja koto-koulutukset sekä kohdennettujen koulutusten muotoilu ja toteuttaminen eri kohderyhmille mm. hankeavustusten avulla.
Suurimmaksi osallistumisen esteeksi nousevat kurssimaksut: koska koulutukset ovat pääosin maksullisia, työttömän taloudellinen tilanne rajoittaa osallistumista merkittävästi, eikä opintosetelin tuoma apu välttämättä madalla osallistumisen kynnystä tarpeeksi. Rinnalle kaivataan myös muita työllisyystukia tai erillisrahoitusta osallistumisen mahdollistamiseksi ja erityisesti niin, että työllisyyden edistämisen tuki täydentäisi vapaan sivistystyön perustehtävää ja toimintaa.
Miten VOIMA-hanke vastaa Päijät-Hämeen toiveisiin?
Alkukartoituksen avovastauksissa alueen oppilaitokset toivoivat VOIMA-hankkeelta yhteistyön kehittämiseksi ennen kaikkea konkreettisia toimintamalleja, yhteistä vuoropuhelua sekä koulutuspalveluiden ja asiakasohjauksen yhteiskehittämistä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että konkreettisia toimintamalleja toivotaan kontaktointiin, palvelusuunnitteluun, arviointiin, verkostotyöhön sekä asiakasohjauksen että osallistumisen tueksi. Mallien juurtumista pysyviksi käytännöiksi toivotaan myös.
Hanke koetaan onnistuneeksi, jos sen seurauksena syntyy sujuvan tiedonkulun ja rakenteiden lisäksi uusia työllistymistä tukevia ja edistäviä koulutuksia, joihin työttömien työnhakijoiden on helppo ohjautua. Yhtä tärkeää on, että palvelut koetaan oman osaamisen ja oman urapolun osalta merkitykselliseksi.
Juuri näihin tarpeisiin VOIMA-hanke vastaa seuraavan kahden vuoden aikana viidellä konkreettisella toimenpidekokonaisuudella:
- Verkostojen syventäminen: Rakennetaan säännöllistä alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä, tunnistetaan nykyisestä tarjonnasta työllistymistä tukevat koulutukset ja vahvistetaan henkilöstön osaamista.
- Pysyvät yhteistyörakenteet: Luodaan Päijät-Hämeen ja Lahden työllisyysalueiden kanssa yhteiset toimintamallit ja jaettu ymmärrys siitä, millainen koulutus tukee parhaiten työnhakijoiden polkuja.
- Tukimallit ja palvelukartat: Selvitetään ja testataan yhdessä työllisyysalueiden kanssa tukimalleja, joilla madalletaan työttömien kynnystä osallistua maksullisiin koulutuksiin. Lisäksi laaditaan selkeä palvelukartta ohjaustyötä tekevien tueksi.
- Tunnettuus ja sujuva ohjaus: Tehdään alueen työllistymistä edistävä koulutustarjonta tunnetummaksi, järjestetään koulutusta työttömiä ohjaaville verkostoille, viedään työllistymistä tukevat koulutukset näkyviin Opintopolku.fi-palveluun ja kartoitetaan jalkautuvia toimintamalleja.
- Tulosten levittäminen: Dokumentoidaan parhaat käytänteet ja palveluketjut valtakunnallisesti hyödynnettäviksi yhteistyössä muiden alan kehittämishankkeiden (kuten SILTA- ja JOPPI-hankkeiden) kanssa.
Alkukartoitus osoittaa, että Päijät-Hämeessä on erinomainen maaperä yhteiselle kehittämiselle. Kun vapaan sivistystyön matalan kynnyksen osaaminen, hyvinvointia tukeva yhteisöllisyys ja työllisyysalueiden asiakasohjaus saadaan pelaamaan yhteen, syntyy siltoja, jotka kantavat yksilöitä kohti uutta osaamista ja työelämää.
Teksti: Kirsi Ojamo, koulutuspäällikkö
Tutustu hankkeen sivuihin: