Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen aiheuttamien ristiriitojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Sovittelu voidaan toteuttaa vain sellaisten osapuolten kesken, jotka henkilökohtaisesti ovat ilmaisseet suostuvansa sovitteluun ja pystyvät ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Sovittelu ei ole oikeudenkäynti eikä siinä ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä.
Sovittelu on
• vapaaehtoista
• puolueetonta
• luottamuksellista
• maksutonta
• kohtuullista
Sovittelua säätelee laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005
Rikoksia, joiden osapuolina ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty, esimerkiksi:
• vahingonteko
• ilkivaltarikokset
• pahoinpitelyt
• varkaudet
• ryöstöt
• omaisuusrikokset
• luvattomat käytöt ja käyttövarkaudet
• kotirauhan rikkomiset
• kunnianloukkaukset
• riita-asiat
Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella. Laki ei sulje pääsääntöisesti mitään rikosta sovittelun ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat alaikäiseen kohdistuneet rikokset, joissa uhrilla on erityinen suojan tarve.
Aloitteen sovittelusta voi tehdä sovittelutoimistolle
• rikoksen tai riidan osapuoli
• huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja
• poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen
Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, vain poliisi tai syyttäjä voi tehdä aloitteen sovitteluun ryhtymisestä. Alaikäisen henkilön osallistuminen sovitteluun edellyttää, että hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa suostuu sovitteluun.
Voit tehdä aloitteen sovittelusta sähköisellä lomakkeella.
1. Sovittelutoimistoon saapuu sovittelualoite. Aloitteen voi tehdä poliisi, syyttäjä, muu viranomainen tai rikoksen/riidan osapuoli.
2. Sovittelutoimisto selvittää osapuolten sovitteluhalukkuuden ja varmistaa, että osapuolet ymmärtävät sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Ennen kuin osapuolet antavat suostumuksensa sovitteluun, heille selvitetään heidän sovitteluun liittyvät oikeutensa ja asemansa sovittelussa. Sovittelu on vapaaehtoinen palvelu ja halutessaan osapuolet voivat myös kieltäytyä siitä, jolloin asia palautuu aloitteentekijälle.
3. Osapuolten suostuessa sovitteluun, vapaaehtoiset sovittelijat ottavat yhteyttä heihin ja sopivat sovittelutapaamisen ajankohdan.
4. Sovittelutapaamisessa osapuolten lisäksi on mukana kaksi puolueetonta, vapaaehtoista, vaitiolovelvollista ja koulutettua sovittelijaa sekä tarvittaessa asioimistulkki. Alaikäisen huoltajan on pääsääntöisesti oltava läsnä.
5. Osapuolet saavat käyttää avustajaa tai tukihenkilöä, jollei se vaaranna sovittelun häiriötöntä kulkua ja kaikki osapuolet suostuvat siihen. Avustajan tai tukihenkilön käytöstä on sovittava etukäteen sovittelutoimiston kanssa.
6. Asianosainen voi keskeyttää sovittelun missä vaiheessa tahansa, myös syytä ilmoittamatta.
7. Mikäli asiassa päästään ratkaisuun, laaditaan yhdessä sopimus, jonka osapuolet allekirjoittavat.
8. Tieto sovittelun lopputuloksesta (sopimus) toimitetaan sovittelun päätyttyä aloitteentekijälle.
9. Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista ja antaa siitä tiedon aloitteentekijälle.
Sovittelutapaaminen voidaan jakaa kolmeen osaan: tapaamisen alussa keskustellaan tapahtumista, seuraavaksi keskustellaan korvauksista (jos asianomistajalla on korvausvaade) ja lopuksi kirjataan sopimus, jos sellaiseen päästään. Osapuolilla ei ole sopimuspakkoa, vaan sovittelijat kirjaavat sopimuksen vain niissä tilanteissa, kun osapuolet niin haluavat.
Tapahtumista keskusteleminen antaa mahdollisuuden henkiseen hyvittämiseen. Niin tekijällä kuin uhrillakin voi olla tarve keskustella tilanteesta. Korvauksista sopiminen antaa mahdollisuuden aineellisten vahinkojen hyvittämiseen. Aineellisten vahinkojen hyvittäminen tulee perustua toteutuneisiin kuluihin ja sovittavien asioiden tulee olla kohtuullisia kaikille asianosaisille. Joissakin rikoksissa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan korvaamisesta.
Asianomistajan tulee ottaa sovittelutapaamisessa kantaa rangaistusvaatimukseen ja korvausvaatimukseen. Asianomistajalla on mahdollisuus luopua rangaistusvaatimuksesta heti tai sitten, kun tehty sopimus on täytetty sovitulla tavalla. Rangaistusvaatimuksesta luopuminen on asianomistajalle vapaaehtoista, eli halutessaan hän voi säilyttää rangaistusvaatimuksen sovittelusta huolimatta. Lisäksi virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjällä on syyteoikeus riippumatta asianomistajan kannasta rangaistusvaatimukseen. Sovittelutapaamisessa voidaan sopia, että asianomistaja luopuu korvausvaatimuksestaan sitten, kun sopimus on täytetty sovitulla tavalla.
Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä
• kohdata toisensa luottamuksellisesti
• selvittää asiaa rakentavalla tavalla
• vaikuttaa itse oman asiansa ratkaisuun
• sopia mahdollisten vahinkojen korvaamisesta kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla
Kun kysymyksessä on asianomistajarikos ja asiassa syntyy sovinto, syytettä ei nosteta, ellei yleinen tärkeä etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa kuten pahoinpitelyssä, ratkaisuvalta syytteen nostamisessa on aina syyttäjällä.
Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan jopa kokonaan välttää tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa.
Sovittelutoimisto seuraa sovittelussa syntyneen sopimuksen toteutumista ja kokemusten mukaan tehdyt sopimukset toteutuvatkin lähes poikkeuksetta.
• Saavu sovitteluneuvotteluun sovittuun aikaan.
• Varaa sovitteluun riittävästi aikaa; noin 1-2 tuntia.
• Ota tarvittavat asiakirjat mukaan; esim. lääkärinlausunnot, kuitit, mahdolliset vakuutusyhtiön päätökset sekä muut rikokseen tai riitaan liittyvät tositteet.
• Ota tilinumerosi mukaan, mikäli sinulla on rahallisia korvausvaatimuksia.
• Sovitteluun on mahdollista ottaa mukaan avustaja, tukihenkilö tai tulkki. Tästä on sovittava etukäteen sovittelutoimiston kanssa.
• Sovitteluun ei voi osallistua päihtyneenä.
• Sovittelun jälkeen asianomistajan tulee ilmoittaa sopimuksen täyttymisestä sovittelutoimistoon.
Sovittelutoimisto kouluttaa sovittelijan tehtäväänsä sekä auttaa ja tukee sovittelijaa työssään. Sovittelijalle maksetaan myös kulukorvaus sovitelluista tapauksista.
Sovittelussa voidaan sopia rikosasiaan liittyvistä vahingonkorvauksista, joita yleisimmin ovat sairaanhoitokustannukset, rikkoutunut omaisuus, kipu ja särky tai ansionmenetys. Yleisin korvausmuoto sovittelussa on rahakorvaus, mutta myös työkorvaus on mahdollinen, jos vahinkoa kärsineellä on tarjota sopivaa työtä rahakorvauksen sijaan. Osapuolten väliseen sopimukseen voidaan kirjata hyvitystavaksi myös esim. anteeksipyyntö, omaisuuden palautus tai käyttäytymislupaus.
Myös alle 15-vuotias joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingot, vaikka häntä ei voida tuomita rikoksesta rangaistukseen.
