Päijät-Häme ja Kanta-Häme sovittelutoimistot yhdistettiin 1.1.2023 alkaen Hämeen sovittelutoimistoksi. Kanta-Hämeen toimiston tuottama palvelu siirtyy Forssan hyvinvointikuntayhtymältä Päijät-Hämeen palvelun tuottajalle Harjulan Setlementti ry:lle.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelulla tarkoitetaan maksutonta ja vapaaehtoista, koko väestölle tarkoitettua palvelua. Rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti. Sovittelussa käsitellään rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyritään omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelu voi kohdistua sellaisiin riita-asioihin, joissa ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö. Palvelu perustuu lakiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 9.12.2005/1015.
Siirtosopimus on allekirjoitettu ja hyväksytty Terveyden- ja hyvinvointilaitoksella lokakuussa 2022 ja siirtoon liittyvät käytännön järjestelyt on aloitettu yhteistyössä Forssan hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Toiminnan siirrossa Kanta-Hämeen kaksi vakituista työntekijää siirtyvät Harjulan työntekijöiksi vanhoina työntekijöinä sekä myös Kanta-Hämeen alueen 25 vapaaehtoista sovittelijaa. Yhdistymisen myötä Hämeen sovittelutoimistossa on työntekijöitä 4,5 vakituista ja 58 vapaaehtoista sovittelijaa.
Yhdistymisen tavoitteena on mahdollisimman joustava siirtyminen uuden organisaation alle niin palvelun laadun, laajuuden kuin myös teknisten järjestelmien osalta.
Uuden Hämeen sovittelutoimialueen käynnistämisvaiheessa tärkeintä on turvata sovittelupalvelun katkeamaton tarjonta Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla sekä sujuva yhteistyö suhteessa sovittelun asiakkaisiin, keskeisimpiin aloitteentekijöihin ja yhteistyötahoihin, esimerkiksi Poliisiin, joka on molemmilla alueilla Hämeen poliisi.
Hämeen sovittelutoimiston käynnistymisvaiheessa palveluiden prosessit alueellisesti säilytetään ennallaan ja henkilöstön tehtävänimikkeet ja tehtäväalueet säilyvät samoina. Yhdistämisvaiheessa sovittelijoiden ja aloitteiden ohjaus tapahtuu edelleen vanhojen toimialueiden mukaisesti. Yhdistämisen aiheuttamien vaikutusten kartoittaminen palvelun järjestämisen tasolla aloitetaan toimintavuoden 2023 aikana.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu perustuu rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin (1015/2005, Sovittelulaki). Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen.
Harjulan Setlementti ry tuottaa lakisääteistä ja maksutonta rikosten ja riita-asioiden sovittelupalvelua Päijät-Hämeen alueilla. Sovittelupalvelua johtaa, ohjaa ja valvoo valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriö.
Palvelun järjestämis-, ohjaus- ja valvontavastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), joka vastaa myös rikos- ja riita-asioiden sovittelun tutkimus- ja kehittämistyön koordinoinnista, tilastoinnista ja seurannasta.
Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen aiheuttamien ristiriitojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Sovittelu voidaan toteuttaa vain sellaisten osapuolten kesken, jotka henkilökohtaisesti ovat ilmaisseet suostuvansa sovitteluun ja pystyvät ymmärtämään sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkityksen. Sovittelu ei ole oikeudenkäynti eikä siinä ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä.
Sovittelu on
Rikoksia, joiden osapuolina ovat asianomistaja ja rikoksesta epäilty, esimerkiksi:
Myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia voidaan sovitella. Laki ei sulje pääsääntöisesti mitään rikosta sovittelun ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat alaikäiseen kohdistuneet rikokset, joissa uhrilla on erityinen suojan tarve.
Aloitteen sovittelusta voi tehdä sovittelutoimistolle
Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, vain poliisi tai syyttäjä voi tehdä aloitteen sovitteluun ryhtymisestä. Alaikäisen henkilön osallistuminen sovitteluun edellyttää, että hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa suostuu sovitteluun.
Voit tehdä aloitteen sovittelusta sähköisellä lomakkeella.
Sovittelutapaaminen voidaan jakaa kolmeen osaan: tapaamisen alussa keskustellaan tapahtumista, seuraavaksi keskustellaan korvauksista (jos asianomistajalla on korvausvaade) ja lopuksi kirjataan sopimus, jos sellaiseen päästään. Osapuolilla ei ole sopimuspakkoa, vaan sovittelijat kirjaavat sopimuksen vain niissä tilanteissa, kun osapuolet niin haluavat.
Tapahtumista keskusteleminen antaa mahdollisuuden henkiseen hyvittämiseen. Niin tekijällä kuin uhrillakin voi olla tarve keskustella tilanteesta. Korvauksista sopiminen antaa mahdollisuuden aineellisten vahinkojen hyvittämiseen. Aineellisten vahinkojen hyvittäminen tulee perustua toteutuneisiin kuluihin ja sovittavien asioiden tulee olla kohtuullisia kaikille asianosaisille. Joissakin rikoksissa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan korvaamisesta.
Asianomistajan tulee ottaa sovittelutapaamisessa kantaa rangaistusvaatimukseen ja korvausvaatimukseen. Asianomistajalla on mahdollisuus luopua rangaistusvaatimuksesta heti tai sitten, kun tehty sopimus on täytetty sovitulla tavalla. Rangaistusvaatimuksesta luopuminen on asianomistajalle vapaaehtoista, eli halutessaan hän voi säilyttää rangaistusvaatimuksen sovittelusta huolimatta. Lisäksi virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjällä on syyteoikeus riippumatta asianomistajan kannasta rangaistusvaatimukseen. Sovittelutapaamisessa voidaan sopia, että asianomistaja luopuu korvausvaatimuksestaan sitten, kun sopimus on täytetty sovitulla tavalla.
Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden välityksellä
Kun kysymyksessä on asianomistajarikos ja asiassa syntyy sovinto, syytettä ei nosteta, ellei yleinen tärkeä etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa kuten pahoinpitelyssä, ratkaisuvalta syytteen nostamisessa on aina syyttäjällä.
Sovittelun ansiosta oikeudenkäynti voidaan jopa kokonaan välttää tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta mitattaessa.
Sovittelutoimisto seuraa sovittelussa syntyneen sopimuksen toteutumista ja kokemusten mukaan tehdyt sopimukset toteutuvatkin lähes poikkeuksetta.
Sovittelutoimisto kouluttaa sovittelijan tehtäväänsä sekä auttaa ja tukee sovittelijaa työssään. Sovittelijalle maksetaan myös kulukorvaus sovitelluista tapauksista.
Sovittelunohjaaja Marjaana Halm p. 050 398 7765, marjaana.halm(a)harjulan.
Sovittelunohjaaja Pauliina Vaahtera p. 040 674 0667 pauliina.vaahtera(a)harjulan.fi
