Täällä pääset kurkistamaan hankkeen arkeen. Tavoitteellinen muutostyö on Olopistettä yhdistävä työote.
Kerran kuukaudessa valmentajat ja LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijat avaavat eri näkökulmia työhön. Teemme näkyväksi teorioita työn taustalla, havaintoja ja esimerkkejä käytännön työstä. Toivomme herättävämme ajatuksia ja keskustelua!
Ei riitä, että työntekijä kohtaa asiakkaan, vaan asiakkaan tarvitsee myös itse kohdata itsensä
Olopisteen toimintaa ohjaa holistinen ihmiskäsitys, jossa ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä, sosiaalisena ja kognitiivisena kokonaisuutena. Holistisen ihmiskäsityksen pohjalta Olopisteelle on rakennettu holistinen työote. Oleellista työotteessa on, että myös asiakkaalle syntyy tieto ja kokemus siitä, että hän on holistinen kokonaisuus.
Yksi tapa jäsentää holistisuutta asiakkaan kanssa on elämän tilanteen selvittämisen ympyrä eli ESY, jonka avulla pystyy jäsentämään omaa elämäntilannetta. Esy:ssä käydä läpi kymmenen elämän osa-aluetta: ihmissuhteet, sosiaaliset tilanteet, terveys ja elinvoima, arjen sujuvuus, asuminen, toimeentulo ja rahankäyttö, asiointi ja asioiden hoitaminen, opiskelu/työ/yrittäjyys, harrastukset ja kiinnostuksen kohteet sekä tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet.
Esy auttaa työntekijää hahmottamaan asiakkaan elämää asiakkaan kokemusmaailmasta käsin. Se myöskin herättää asiakkaan omaa sisäistä ajattelua ja ymmärrystä omasta elämästä. Esimerkiksi työttömäksi jäädessä tai sairastuessa, elämä keskittyy helposti pelkästään tämän osa-alueen ympärille. Esyn avulla pystymme tarkastelemaan elämää isompana kokonaisuutena. Vastoinkäymisistä huolimatta elämässä on muitakin osa-alueita, joiden kautta tuoda elämään mielekästä sisältöä.
Holistisuus on väline, jonka avulla asiakkaan on mahdollista kehittää itsetuntemustaan ja pyrkiä tuetusti kohti muutosta. Muutos alkaa tietoisuustaitojen ja itsetuntemuksen kehittymisestä. Kun tietoisuus omasta elämästä ja syy-seuraus-suhteista lisääntyy, on helpompi nähdä muutoksen tarve. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Muutos voi tapahtua millä tahansa elämän osa-alueella ja olla juuri sen kokoinen, kun sillä hetkellä on mahdollista.
Holistisuus näkyy myös Olopisteessä erilaisina toimintaympäristöinä ja mahdollisuuksina kohdata ja kehittää eri osa-alueita. Monipuolisissa toimintaympäristöissä, yhteisötilassa, ryhmissä, yksilötyössä, ulkona sisällä ja liikkuen, voi harjoitella sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutustaitoja. Voi liikkua ja pohtia omaa hyvinvointia – miettiä unen, ruuan, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin isompaa kokonaisuutta. On mahdollisuus tarkastella itseään oppijana ja kognitiivisena olentona.
Tarkoituksena on lisätä asiakkaan kyvykkyyden kokemusta. Holistisen työotteen avulla synnytetään ja tuetaan asiakkaan kokemusta siitä, että hän osaa ja saa aikaan asioita. Autetaan näkemään, että haasteet tai onnistumiset yhdellä elämän osa-alueella ovat yhteydessä muihin osa-alueisiin. Muutos näkyy kokemuksena elämänlaadun kohenemisesta ja paremman elämän elämisenä, jolloin tyytyväisyys omaa elämää kohtaan kasvaa.
Outi Jokinen, valmentaja
Olopiste – aktiivisuudella tasapainoista arkea
ESY-työkaluun voit tutustua tästä tarkemmin
Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita, osallistu keskusteluun!
Tavoitteellinen muutostyö ja dialoginen kohtaaminen Olopisteessä
Tavoitteellinen muutostyö on yksi Olopisteen toimintaa ohjaava ajatus. Niin kuin Outi aikaisemmassa blogissa kuvasi, Olopisteessä on monipuolisia toimintaympäristöjä, jotka tukevat osallisuutta, hyvinvointia ja toimijuutta elämän eri osa-alueilla. Asiakas voi itse valita toimintaympäristön ja määritellä tavoitteet omien lähtökohtien kautta. Osalle asiakkaista Olopiste on satunnainen vierailupaikka, toisille paikka, jossa sitoudutaan erilaisiin ryhmiin ja tavoitteelliseen muutostyöhön.
Olopisteessä on tavoitteellisen muutostyön VIP-ryhmä, joka tapaa kerran viikossa. Ryhmässä käsitellään monipuolisesti teemoja, jotka tarjoavat välineitä, tietoa ja kokemuksellisuutta itsetuntemuksen lisäämiseksi. VIP-ryhmän rinnalla asiakkaalla on mahdollisuus yksilövalmennukseen, jossa voidaan syventyä ryhmässä käsiteltyihin asioihin asiakkaan arjen näkökulmasta.
Olopisteessä asiakas määrittelee tavoitteet omien tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Asiakas on oman elämänsä ja omien kokemustensa asiantuntija. Valmentajan tehtävä on olla muutokseen tarvittavan tuen mahdollistajana, näkökulmien tarjoajana ja valmennusprosessin asiantuntijana.
Tavoitteellinen muutostyö on usein pitkäjänteistä työskentelyä. Elämäntilanteeseen vaikuttavien elementtien tunnistaminen, omien voimavarojen löytäminen ja muutokseen tarttuminen vaatii aikaa sekä sukeltamista joskus syväänkin itsetuntemustyöskentelyyn. Omia voimavaroja rajoittavien tapojen, kokemusten ja tunteiden kohtaaminen sekä tiedostaminen on usein haastavaa ja vaikeaa työtä. Usein täytyy tarkastella omaa asennettaan ja ajatteluaan. Joskus pitää mennä takaisin lapsuuteen ymmärtääkseen miksi toimii niin kuin toimii.
Tavoitteellisen muutostyön peruslähtökohta on, että itsetuntemus vahvistaa osallisuuden kokemusta elämän eri osa-alueilla. Osallisuus herättää kiinnostusta ja itsetuntemus tuo mahdollisuuksia muutoksen tekemiseen omassa elämässään, joka lisää luontaisesti toimijuutta sekä minäpystyvyyden kokemusta. Työskentely liikkuu menneisyyden, nykyhetken sekä tulevaisuuden alueilla. Positiivinen muutos ihmisessä vaikuttaa holistisesti. Muutos itsetuntemuksessa tuo valtaistumisen tunnetta, joka voi olla portti mielekkäämmän elämän kokemiseen ja vaikkapa uuden opiskelu- tai työpaikan saamiseen.
Blogi jatkuu videona vuorovaikutustyöskentelyn näkökulmasta:
Pasi Viitaniemi, valmentaja
Olopiste – aktiivisuudella tasapainoista arkea
Tiedostamisesta itsetuntemukseen
Olopisteessä asiakkaiden kanssa tehtävän työn keskiössä on käsitteellisen tarkastelun mahdollistaminen suhteessa omaan elämään ja sen tapahtumiin. Yhteisötilan keskusteluissa valmentajat avaavat teoreettisia näkökulmia asiakkaille yleisemmällä tasolla yhteisen keskustelun lomassa. Tavoitteellisessa yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä valmentajat avaavat teorioiden näkökulmia syvällisemmin ja monipuolisemmin.
Eric Bernen transaktioanalyysi on yksi niistä teoreettisista näkökulmista ja työkaluista, joita valmentajat ovat käyttäneet asiakastyössä ja jota he ovat yhdessä asiakkaiden kanssa tarkastelleet niin teoriassa kuin käytännössäkin. Transaktioanalyysin avulla tarkastellaan ja ymmärretään ihmisten välistä toimintaa sekä omaa roolia siinä. Valmentajat ovat käyneet yhdessä asiakkaiden kanssa läpi Bernen minäntiloja lapsi, vanhempi, aikuinen ja näin avanneet näkökulmia erilaisiin ajattelemisen ja tuntemisen tapoihin, joita vuorovaikutustilanteissa syntyy ja on syntynyt.
Valmentajat ovat huomanneet, että asiakkaat määrittelevät itseään, muita ihmisiä ja elämäänsä aikaisempien tapahtuminen, ihmissuhteiden ja usein epäonnistumisten kautta. Transaktioanalyysin avulla he pyrkivät herättämään asiakkaat näkemään, että nämä määrittelyt eivät ehkä olekaan toimivia. Jotta asiakas voi kurkottaa kohti sitä mitä hän voi parhaimmillaan olla ja saada hänessä olevan potentiaalin käyttöön, hänen tarvitsee oppia tunnistamaan eteenpäin menoa rajoittavia esteitä.
Blogitekstin pohjana on käytetty:
http://mikkonen.kapsi.fi/archive/Mikkonen_J-TA-FINAL-Psykologia-5-06.pdf
http://www.transaktioanalyysi.fi/mika-TA/transaktioanalyysi
Helena Hatakka, Olopisteen asiantuntija
yliopettaja, LAB-ammattikorkeakoulu
Seuraavassa videossa Pasi jakaa kokemuksia siitä, miten transaktioanalyysia on hyödynnetty ohjaustyössä, kun työskennellään asiakkaiden kanssa itsetuntemuksen parissa.
Ogden, Minton ja Painin (2009) mukaan jokaisella ihmisellä on oma sietoikkunan vakiintunut leveys, joka kertoo meidän reaktiokynnyksestä suhteessa ympäristön tapahtumiin. Sietoikkunassa ollessamme meillä on sopiva vireystila esimerkiksi uusien asioiden oppimiseen. Sietoikkunan voisi sanoa olevan sellainen sopiva vireystila, jossa ihminen pystyy toimimaan parhaana versiona itsestään.
Olopisteellä tehdään tavoitteellista muutostyötä. Tässä blogissa tarkastelemme sietoikkunakäsitettä Olopisteellä tapahtuvan muutostyön näkökulmasta.
Kuvio 1. Sietoikkuna. Lähde Minto, Odgen, Pain 2009
Sietoikkuna kuvaa sosiaalisen sitoutumisen järjestelmää, jossa ihminen kykenee mm. säätelemään energiaansa optimaalisella tavalla. Ylivirittyneen ihmisen puolustuksen toimintajärjestelmä on hälytystilassa. Ihmisen kehossa tapahtuu jännittymistä ja stressihormonit erittyvät, sydämensyke tihentyy, kognitiivinen toiminto vaimenee ja ihmisellä on ylipäätään tunne siitä, että täytyy puolustautua. Alivirittyneessä tilassa olevan ihmisen sydämenlyönnit hidastuvat ja tulee eriasteinen kokemus lamaantumisesta. Ihmiselle voi tulla avuttomuuden ja toivottomuuden tunne, tunne että ei voi vaikuttaa asioihin mitenkään.
Elämän eri tapahtumat, vauriot kiintymyssuhteessa tai traumaattiset kokemukset voivat kaventaa henkilökohtaista sietoikkunan leveyttä. Traumaattisia kokemuksia omaavalla ihmisellä reaktiot yli- ja alivirittyneenä voivat olla hyvinkin voimakkaita. Henkilön itsensä voi olla hankala ennakoida tai tunnistaa tilanteita, saati tunnistaa sitä, että ne voisivat johtua traumoista. Arjen toiminnoissa lievempi hankala tunne saattaa jäädä epämääräiseksi ja siten se on vaikeammin tunnistettavissa.
Turvallisuuden ollessa uhattuna perusarjen toiminnot saattavat olla ylivoimaisia
Ihmisellä on elämän tapahtumiin liittyvä yksilöllinen reaktiokynnys. Kapeaan sietoikkunaan liittyy epätavallisen voimakas reagointikynnys, jolloin ihminen reagoi ympäristön tapahtumiin herkästi joutuen pois omasta sietoikkunasta.
Sietoikkunakäsitteen ytimessä on kokemus turvallisuudesta. Turvassa olevana ihminen kykenee olemaan sietoikkunassa ja palauttamaan itsensä sietoikkunaan yllättävien tilanteiden jälkeen. Silloin esimerkiksi Olopisteen valmennusmallissa ajatuksena oleva muutostyö on mahdollista. Yli- tai alivirittyneessä tilassa puolustuksen toimintajärjestelmät ovat käytössä eikä sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä ja arjessa toimiminen ei onnistu. Silloin ihminen toistaa niitä keinoja, joilla on tottunut arjestansa selviytymään, arkielellä sanottuna ”toistaa samaa kaavaa”.
Sietoikkunakäsitteeseen liittyy myös vakauttaminen
Pyrkimys toisen ihmisen vakauttamiseen eli sietoikkunaan palauttaminen on turvallinen ja hyvä keino arjen työssä. Sietoikkunakäsitettä ja vakauttamisen ajatusta esitetään Olopisteellä konkreettisesti keinoin esimerkiksi erilaisissa ryhmissä. Tavoitteellisen muutostyönryhmissä (vip) sekä yksilötyössä, sietoikkunakäsitettä on käyty tietoisesti läpi yhdessä tutkien ja perehtyen sekä miettien miten oma elämä näyttäytyy sietoikkunasta käsin. Muilla valmennuksen tasoilla (vapauden alue) sietoikkuna on lähinnä valmentajan väline havainnoinnin tueksi. Olopisteen eri toimintaympäristöt toimivat hyvinä vakauttajina/tasapainon tuojina, toiminnan, vertaistuen ja valmennuksen yhteisvaikutuksessa.
Ihmisen ainutlaatuisuus nähdään Olopisteellä ja tiedostetaan, että hänen aiemmat kokemuksensa vaikuttavat tähän hetkeen. Ohjaajien tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä ja turvallinen ympäristö, jossa yksiön on hyvä tarkastella omia elämän muutostarpeita. Ihmisen toimintaa ja käytöstä halutaan ymmärtää hänen omista lähtökohdistaan käsin.
Blogitekstin pohjana on käytetty: Minto, Odgen, Pain: Trauma ja keho
Marika Norta, Olopisteen asiantuntija
lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu
