Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista. Suomi on sitoutunut vuonna 2015 laadittuun YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Sosiaalisen kestävyyden ytimessä on turvata ja edistää kaikkien mahdollisuutta hyvinvointiin ja osallisuuteen.
Kehittämishankkeissa ja koulutuksissa sosiaalinen kestävyys näkyy usein läpileikkaavina tavoitteina ja toimintatapoina. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistämistä, hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistamista ja toiminnan kohdentamista jollekin tukea tarvitsevalle ryhmälle. Moni rahoittajista edellyttää jo lähtökohtaisesti hankkeilta kestävän kehityksen edistämistä ja sitoutumista yhdenvertaisuuden edistämiseen.
ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hankkeen tavoitteena on edistää täsmätyökykyisten nuorten asemaa yhteiskunnassa ja heidän hyvinvointiaan sekä työ- ja toimintakykyään esimerkiksi valmentamalla nuoria ja työnantajia. Kun nuori saa mahdollisuuksia ja lisää työkaluja toimimiseen yhdenvertaisena osana työelämää, se vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja minäpystyvyyttään sekä luo moninaisempia työpaikkoja. Moninaisuus työyhteisössä lisää esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointia, tehokkuutta ja tuottavuutta.
Kielitaito on keskeinen väline osallisuuteen ja toimijuuteen, mutta kehittyvä kielitaito ei saa olla este. Harjulan maahanmuuttajatyössä pyritään kohtaamaan opiskelijat tasaveroisina ja tukemaan toimijuutta taustoista ja kielitaidosta riippumatta eri keinoin. Suomen kielen opetuksen ohella koulutusten sisällöt ja toimintatavat vahvistavat esimerkiksi merkityksellisyyden kokemusta ja työelämävalmiuksia oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen harjoittelun avulla.
Sosiaalisesti kestävällä toiminnalla rakennetaan yhdessä kaikille parempaa maailmaa, jossa kenenkään ei tarvitse kokea olevansa toista huonompi ja jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa ainutlaatuista osaamistaan.
Erno Hokkanen
