Lahden Möysän kaupunginosassa toimiva Harjulan kansalaisopisto juhlistaa tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan. Se perustettiin jo vuonna 1942 nimellä Harjulan vapaaopisto. Vapaaopiston tarkoituksena oli ”sopusoinnussa kristillis-yhteiskunnallista työtä ylläpitävän Harjulan Kannatusyhdistys ry:n sääntöjen kanssa tyydyttää nuorison ja täysi-ikäisten sivistystarvetta, antaa heille mahdollisuus saada vapaa-aikana yhteiselämässä tarvittavia tietoja ohjaamalla heitä itseopiskeluun ja kirjaston käyttöön ynnä kehittävään toveritoimintaan sekä syventää heidän elämänkatsomustaan”.
Harjulalla oli pitkään käytössään 1850-luvulla rakennettu Lounaan kartano, joka toimi vuosina 1942-83 monitoimitalona. Siellä toimi myös Harjulan Ompelukoulu, joka oli Lahden ensimmäisiä ammattikouluja. Myydessään Lounaan kartanon Harjulalle tehtailija Aino Rosendahl asetti ompelukoulun perustamisen kaupan ehdoksi. Kartano purettiin vuonna 1984.
Vuonna 1978 perustettiin Lahden Harjulan Setlementtisäätiö oman setlementtitalon perustamista varten ja olemassa olevia kiinteistöjä hallinnoimaan. Vuonna 1983 alkoi Harjulan palvelukeskus- ja opistotalon rakentaminen. Kun nykyinen Harjula-keskus valmistui vuonna 1985, kansalaisopiston toiminta siirtyi pääosin sinne. Rakennus toimi paitsi opistotalona, myös vanhusten päivä-toimintakeskuksena sekä Harjulan toimistona. Lahden kaupunki nimesi Harjulankadun vuonna 1987 tunnustuksena Harjulan Setlementin työlle.
Harjulan kansalaisopisto on vuosien varrella toiminut muun muassa Ahtialan vanhassa koulussa 1970- ja 80-luvuilla, Loviisankadulla Lahden kaupungilta käyttöönsä saamissaan tiloissa, lähes kaikissa Lahden kouluissa sekä Launeen sairaalan käytöstä poistetussa puurakennuksessa. Opetusta annettiin 1990-luvulla yli 40 eri paikassa Lahden kaupungin alueella.
Lounaan kartano taiteilija Tapani Lemminkäisen ikuistamana 1960-luvulla
OmpelukouluNaisten pukutehdas Oy:n johtaja, Aino Rosendahl, myi Lounaan kartanon Harjulalle vuonna 1942 sillä ehdolla, että kartanoon perustettaisiin Ompelukoulu. Ompeluammattikouluun oli pääsyvaatimuksena kansakoulun suorittaminen. Etusijalla olivat aiemmin ompelualaan perehtyneet. Koulumaksu oli 500 markkaa lukukaudelta vuonna 1943, ja ompelutarvikkeet sai koulun puolesta.
Ompelu- ja vaatturikoulu, kolmevuotinen erikoisammattikoulu, oli 1950-luvulla yksi maamme kolmesta ompelun erikoisammattikoulusta. 
Koulussa opiskelevilla oli valmistuttuaan toiveena toimia ompelijan ammatissa liikkeissä tai yksityisompelijana. Pääsyvaatimuksena kouluun oli 16 vuoden ikä.
Vuosina 1942-72 Harjulan Ompelu- ja vaatturikoulusta valmistui yli 900 opiskelijaa. Tehtailija Aino Rosendahl evästi valmistuneita sanoin: ”Ihmisen käsiin hankittu taito on elämänarvo, jota koskaan ei mikään inflaatio voi tehdä mitättömäksi.”
Kädentaitokurssit ovat olleet hyvin suosittuja etenkin 1980-luvulla, jolloin niitä oli Harjulan kansalaisopiston kurssitarjonnasta jopa kolmannes. Into käsitöiden harrastamiseen sai alkusysäyksen 1950-luvulla toimintansa aloittaneesta eläkeläisten päiväkodista, mutta siirtyi myös nuoremmille sukupolville, jotka alkoivat hakeutua harrastusryhmien piiriin.
Kansallispukujen valmistus oli 1980-luvulla suuressa suosiossa. Opettaja Aune Kivistön johdolla valmistuikin satoja kansallispukuja. Myös kankaankudonta oli suosittu harrastus. Kutojien käytössä oli Harjulassa parhaimmillaan lähes 30 kangaspuut.
Kelloja opiston kevätnäyttelyssä 1990-luvulla
Kansallispukuja opiston kevätnäyttelyssä 1990-luvulla
Taide-aineiden opetuksella on ollut merkittävä sija Harjulan kansalaisopiston opinto-ohjelmassa jo vuosikymmenten ajan. Suosittuja harrastusryhmiä ovat olleet vuosien varrella muun muassa kuvanveisto, keramiikka ja kuvataideryhmät. Kuvataiteen harrastajille järjestettiin 1980-luvulla jopa maalausleirejä Harjulan idyllisessä kesäpaikassa Kymijärven rannalla. Myös posliinimaalaus keräsi 1950-luvulta lähtien runsaasti harrastajia opiston kursseille. Onpa oppilastöinä rakennettu myös viuluja ja muita soittimia! Tänä päivänä Harjulassa pääsee toteuttamaan taiteellista puoltaan esimerkiksi ikonimaalauksen, metalligrafiikan ja lasitöiden parissa.
Kuvanveiston opetus Harjulassa on ollut poikkeuksellisen taitavissa käsissä, sillä opettajat olivat kansainvälisestikin kuuluisia ja
maineikkaita. Kuvanveistoa opettivat vuosien varrella professori Pentti Papinaho, Veikko Leppänen, Raimo Utriainen ja Toivo
Pelkonen. 1980-luvulta 2020-luvulle saakka opetuksesta vastasi taiteilija Reijo Huttu.
Naisia posliinimaalauskurssilla 1950-luvulla
Kuparikoruja valmistettiin opettaja Tuure Laitisen johdolla 1950-luvulla
Oppilastyönä rakennettuja viuluja
Liikunta ja musiikkiLiikunta ja musiikki ovat olleet Harjulan kansalaisopiston ohjelmassa lähes alusta asti ja Harjula on ollut monella tavoin mukana Lahden musiikkielämässä. Kuorotoimintaa Harjulassa harrastettiin jo 1940-luvun puolivälissä. 1980-luvulla kuorotoiminta kasvoi, kun opintoryhmiin liittyivät Lahden Viihdekuoro, Lahden Laulajat, Lahden Naislaulajat, Lahden Mieskuoro ja Lahden Kamarikuoro.
Kansantanhut ja vanhat tanssit olivat suosittuja 1940- ja 60-luvuilla. 1980-luvulta lähtien kansalaisopiston monipuoliset liikuntaryhmät ovat toimineet aktiivisesti sekä lisääntyneet lukumäärältään ja lajeiltaan.
Suosittuja kursseja Harjulan kansalaisopiston historiassa ovat olleet myös konekirjoituskurssit 1960-luvulla sekä autonhuoltokurssit naisille 1970-80-luvuilla. Autonhuoltokurssin opetuksesta vastasi Lahden katsastusaseman johtaja, insinööri Kari Myllys. Konekirjoitusta puolestaan opetti ekonomi Ritva Kinnarinen.
Ilmaisutaitoon liittyvät oppiaineet ovat olleet näkyvästi esillä jo opiston toiminnan alkuajoilta asti. Lausunnan ja puhetaidon opetustehtävissä merkittävää työtä tekivät 1940- ja 50-luvuilta saakka taiteilijat Katariina Lievonen, Martta Noronen-Viertiö, Viola Vaarto sekä Tuure Laitinen. Lausuntakipinä tarttui ja harrastajamäärä sekä esitysten taso nousi korkeaksi. Lausuntailloista tuli suuri menestys ja niitä järjestettiin Harjulassa usein.
Kielten opetus on ollut yksi merkittäviä oppialoja Harjulan kansalaisopiston historiassa. Jo 1940-luvulla kansalaisopistolla oli mahdollisuus opiskella saksaa, ruotsia ja englantia. Vuosien varrella opinto-ohjelmaan kuuluvia kieliä olivat italia, espanja, ranska, latina, unkari, venäjä ja esperanto. 1990-luvun alussa jopa neljännes koko opiston opetustarjonnasta oli kielten opetusta.
Opetustarjonta on vuosien mittaan laajentunut ja monipuolistunut. Harjulassa voi tänä päivänä opiskella ja harrastaa taide- ja taitoaineita, kieliä, humanistisia aineita sekä liikuntaa. Opinto-ohjelmassa on noin 250 kurssia. Oppilasmäärä on kehittynyt alkuaikojen vajaasta kahdestasadasta noin kahteen tuhanteen henkilöön vuosittain.
Kansalaisopiston rooli ihmisten sosiaalisen elämän sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on merkittävä. Harrastustoiminnan lisäksi sosiaalinen puoli on Harjulan asiakkaille hyvin tärkeää. Tuttuun harrastusryhmään kuuluminen ja viikoittaiset tapaamiset tuovat mielekästä sisältöä elämään.
