Kansalaisopisto ennen ja nyt – monipuolista opetus- ja harrastustoimintaa jo 80 vuotta

2.08.2022

Harjulan kansalaisopisto juhlistaa tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan sekä merkittävää työpanostaan sivistys- ja koulutusalan toimijana. Nimellä Harjulan vapaaopisto se perustettiin jo vuonna 1942 palvelemaan Möysän ja itäisen Lahden asukkaita. Ensimmäisen työvuoden opetusohjelmaan kuului niin kutsutun liikeväen linjan aineita, joihin laskettiin kielet, kauppalaskento, kirjanpito, piirustus ja tekstaus. Lisäksi vapaaopistossa toimivat yhteiskunnallinen tutkimus-, raamattu-, lausunta- ja ompelupiiri sekä nuorisotyön opintopiiri.

Harjulalla oli pitkään käytössään 1850-luvulla rakennettu Lounaan kartanon, joka toimi vuosina 1942-83 varsinaisena monitoimitalona. Lounaan kartano myytiin Harjulalle sillä ehdolla, että tiloihin perustetaan ompelukoulu. Harjulan Ompelukoulu toimi vuodesta 1942 alkaen ja sen tarkoituksena oli antaa naisille ammattiopetusta ompelualalle. Vuoteen 1972 mennessä koulusta valmistui lähes 500 sotaleskeä ja -orpoa. Yli 900 oppilasta suoritti ompelu- ja vaatturikoulun loppututkinnon. Harjulan erikoisammattikoulussa oli myös vuonna 1962 toimintansa aloittanut teollisuusompelulinja, johon osallistui oppilaita ympäri Suomen. Ammattikoulutoiminta Harjulassa lakkautettiin asteittain 1960-luvulla.

Nykyinen Harjula-keskus Möysän kaupunginosassa valmistui vuonna 1985, kun Lahden Harjulan Setlementtisäätiö sekä Lahden kaupunki yhdistivät suunnitelmansa palvelukeskuksen ja opistotalon rakennuttamisesta. Kansalaisopiston toiminta siirtyi pääosin uuteen Harjula-keskukseen. Opisto on vuosien varrella toiminut myös Loviisankadulla Lahden kaupungin tiloissa, Ahtialan vanhassa koulussa, Myllypohjan koululla ja Launeen sairaalan käytöstä poistetussa puurakennuksessa. Kuvanveiston ja kielten opetusta on ollut myös Vuorikadun koululla 2010-luvulla.

Opetustarjonta on vuosien mittaan laajentunut ja monipuolistunut. Harjulassa voi nykyisin opiskella ja harrastaa taide- ja taitoaineita, tietotekniikkaa, kieliä, kasvatus- ja koulutusaineita, humanistisia ja käyttäytymisaineita sekä liikuntaa. Opiston oppilasmäärä on kehittynyt alun vajaasta kahdestasadasta oppilaasta noin kahteen tuhanteen henkilöön vuosittain.

Monet kansalaisopiston asiakkaat ovat osallistuneet toimintaan jo vuosikymmeniä, pitkäaikaisimmat jopa 1970-luvulta lähtien. Suosituimpiin kursseihin lukeutuvat kuntosaliryhmät ja vesijumpat, joita onkin toivottu lisää. Asiakaskyselyn mukaan myös kielten ryhmät ja atk-kurssit ovat suosiossa. Taide- ja humanistisista aineista mainitaan mm. posliinimaalaus, ikonimaalaus sekä kirjoituskurssit. Vapaaehtoistoiminta, kuten kerran viikossa kokoontuvat Seniorisumpit ovat ilahduttaneet Harjulan kävijöitä jo vuosia, samoin kuin muutaman kerran vuodessa järjestetyt runon ja musiikin iltapäivätuokiot. Kuukausittain järjestettävät yhteislaulut ovat myös koonneet yhteen innokkaita laulajia. Kansalaisopistotoiminta tuo asiakkailleen paljon positiivista elämään; mielekästä tekemistä ja seuraa, uusia ystäviä ja säännöllistä liikuntaa. Hyviä harrastuksia mukavien ihmisten seurassa, kuten eräs vastaaja kiteyttää.

Harjulan pitkäaikaisimpiin työntekijöihin lukeutuvat Tea Hannukainen, kurssisihteeri jo 16 vuoden ajalta sekä kirjanpitäjä Marje Valkonen, joka on työskennellyt talossa jopa 37 vuotta.

– Tulin työhaastatteluun vuonna 1985, kun talo ei ollut vielä kokonaan valmistunutkaan ja huonekalutkin olivat vielä paketissa. Kansalaisopiston tilat sijaitsivat aluksi kolmannessa kerroksessa, jossa oli toimisto ja opetustilat. Opistolla oli siihen aikaan kolme päätoimista opettajaa, jotka vastasivat tekstiilitöiden, kielten sekä yhteiskunnallisten aineiden opetuksesta. Alakerran tiloissa toimi vanhusten palvelukeskus, Marje muistelee.

Harjula-keskuksen ja kansalaisopiston toiminta on muuttunut ja kehittynyt kuluneiden vuosien aikana.

– Toiminta on muuttunut paljon. Ennen oli muun muassa näytelmäkerhoja ja paljon vanhuksille suunnattua toimintaa. Myös opiston opetustarjonta on muuttunut ja laajentunut. Kun tulin taloon, atk oli iso osa tarjontaa. Kielikursseja oli runsas valikoima, kun ihmiset alkoivat 1990-luvulla matkustella paljon ja olivat kiinnostuneita oppimaan vieraita kieliä. Nykyään kielten ryhmät ovat vähentyneet. Kädentaitoryhmistä kudonta, keramiikka ja posliinimaalaus olivat aiemmin suosittuja, mutta niille ei ole enää kysyntää tänä päivänä. Vaatetuskurssit sekä lasityöpajat vetävät edelleen osallistujia. Liikuntatarjonta kasvaa ja kehittyy jatkuvasti ajan mukana. Senioriryhmät olivat ennen palvelukeskuksen alla, mutta siirtyivät 2010-luvulla kansalaisopiston toiminnaksi, jota organisoimaan palkattiin liikuntakoordinaattori, Tea kertoo toiminnan muutoksista.

– Ja muskaritoimintaa oli Launeen perhepuistossa 1990-luvun puolivälissä. Muistan, kun osallistuin oman tyttäreni kanssa. Lisäksi kävin liikuntakursseilla Harjulassa sekä Jalkarannan koululla, Marje muistelee osallistumistaan kurssitoimintaan.

– Valokuvauskurssille olen osallistunut ja monenlaisilla liikuntakursseilla käynyt säännöllisesti. Harjula merkitsee minulle paitsi työpaikkaa, myös harrastusmahdollisuuksien tarjoajaa, Tea toteaa.

Uudessa, alkavan lukuvuoden monipuolisessa kurssiohjelmassa on yli 250 kurssia, joista jokainen varmasti löytää omat kiinnostuksen kohteensa. Menneenä lukuvuonna Harjulan kansalaisopiston kursseille osallistui yhteensä lähes pari tuhatta kurssilaista.

Kansalaisopiston rooli ihmisten sosiaalisen elämän sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on merkittävä. Harrastustoiminnan tarjoamisen ja opetuksen sisältöjen lisäksi sosiaalinen puoli, ryhmäytyminen, on hyvin tärkeää.

– Tuttuun ryhmään pääseminen seuraavallakin lukukaudella on monille erittäin tärkeää ja sitä koitetaankin varmistella hyvissä ajoin. Kaikki ovat kuitenkin samalla viivalla ja ilmoittautumisia ryhmiin otetaan vastaan entiseen tapaan vasta elokuun puolivälistä lähtien. Tässä asiassa eivät edes kukkapuskat auta, Tea naurahtaa.

Harjulan kansalaisopisto on vireä ja monipuolinen, asiakkaidensa sekä työntekijöidensä arvostusta nauttiva matalan kynnyksen harrastuspaikka, jonne on aina mukava tulla.

– Tämä on kuin toinen koti, Marje toteaa.

 

Milla Koivu

asiakasneuvoja
Harjulan Setlementti ry